Vaihtoehtoversio II

Tässä on toinen versio, kokeilu. Kommentoitavaksi. Toimiiko näin aseteltuna paremmin? Onko selkeämpi? Enemmän toivotun muotoinen?

——-

Vihreä Kulttuuripoliittinen ohjelma julkaistiin vuonna 2004. Tämä manifestin tarkoitus on nostaa kulttuuri valtakunnalliseen keskusteluun, kirkastaa Vihreiden kulttuuriprofiilia sekä antaa työkaluja kunnissa tehtävään kulttuuripolitiikkaan. Puolueen kulttuuripoliittinen ohjelma on edelleen voimassa.

 

1. OIKEUS SIVISTYKSEEN

Rakas YLE, rakkaat museot, teatterit, kirjastot, oopperat ja orkesterit, kiellämme teiltä roskaamisen: haastamme teidät kilpailemaan laadulla, sivistävyydellä, avoimuudella ja erilaisten yleisöjen kohtaamisella.

Kuntapäättäjät, raivatkaa jokaiselle Suomen peruskoululaiselle kulttuuripolku. Sisällyttäkää kulttuuri varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmiin sekä vanhusten hoitosuunnitelmiin. Huolehtikaa taiteen perusopetuksen laadusta.

 

2. KESTÄVÄ, PUHDAS JA TURVALLINEN YMPÄRISTÖ

Rakennamme kauniin Suomen. Kaikki alkaa kaavoituksesta. Tarvitsemme taiteilijoiden osaamista aluesuunnittelun, tilojen käytön, palvelutuotannon, ympäristöohjelmien, kuntastrategioiden ja viestinnän haasteiden ratkomiseen.

Kuntapäättäjät, kantakaa eettinen vastuu kilpailutuspäätöksissä. Vaatikaa kulttuurista laatua ja kestäviä materiaaleja.

 

3. YHTEISTYÖ JA OSALLISUUS

Arvostamme ihmisten iloa ja intoa. Kehitämme kuntiin matalan kynnyksen tukipalveluja, jotka kannustavat kuntalaisia toimimaan itse.

Kutsumme kaikki mukaan jatkamaan suomalaisen kulttuurin tarinaa. Kyläjuhlilla, ravintolapäivissä, kesäteattereissa, urheilutapahtumissa ja käsityötoreilla lisätään kanssakäymistä, viihtyisyyttä, turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Vahva itsetuntoinen kulttuuri ammentaa muista kulttuureista ja luo uusia alakulttuureja rikastuttamaan itseään.

Kuntapäättäjät, mahdollistakaa ilmaiset tilat, esiintymispaikat ja helposti haettavat avustukset. Muuttakaa lähikirjastot ja nuorisotalot lähikulttuurikeskuksiksi. Pahoinvoinnin lukemat kääntyvät kohti hyvinvointia, kun kunnan toimijat murtavat turhat esteet ilon ja innon voiman edestä.

 

4. TAIDE JA KULTTUURI AMMATTINA

Kierrätämme kaikki kulttuuri- ja taidealan työt. 5 – 10 vuoden määräaikaisuudet tehtävässä kuin tehtävässä lisäävät tasa-arvoa sekä uuden löytämisen voimaa. Osaamisen kierto tarjoaa mielekkäitä työrupeamia nykyistä useammalle ja vahvistaa koko kulttuuri- ja taidekenttää.

Tarvitsemme lisää kulttuurialan yrittäjyys-, kansainvälistymis- ja monikulttuurisuusosaamista. Vahvistakaa kulttuuri- ja taideosaamista monialaisesti kaikissa koulutusohjelmissa.

Päättäjät, aloittakaa perustulokokeilu taiteilijoista ja urheilijoista. Budjetoikaa kaikesta prosentti taiteeseen.

 

Meillä on oikeus hyvään elämään, olla arvostettuja sekä merkittäviä oman elämämme rakentajia. Meillä on oikeus elää kauniissa maailmassa, puhtaassa ympäristössä ja taata sama oikeus myös lapsillemme. Meillä on oikeus kumppanuuteen, ystävyyteen ja yhteistyöhön, osallistua yhteisen maailmamme hoitamiseen. Meillä on oikeus kulttuuristen tarpeidemme täyttymiseen. Me tarvitsemme Vihreää kulttuuripolitiikkaa.

 

— selitysosa kommenttien mukaan muutettuna — kommentoikaa – kiitos — pidetäänkö mukana?

Tässä on Suomi

Keitä me olemme me suomalaiset? Suomalaisuus kirjoitetaan joka päivä uudestaan. Se on hurjia yksilösuorituksia, yhteistä tahtoa, unelmia ja pettymyksiä. Puhumme useita kummallisia kieliä ja syömme rumaa, mutta puhdasta ruokaa. Vauvaikäisinä nukumme ulkona Kansaneläkelaitoksen makuupusseissa. Kaikki koulumme ovat huippukouluja. Unelmiemme joulut ovat valkoisia. Rakastamme ja haukumme menestyjiämme. Meillä on hyvinvointia ja hyvin huonoa vointia, ongelmajuomista ja maailman parasta juomavettä, synkkiä päiviä ja valoisia öitä. Olemme aina töissä ja usein lomalla. Olemme taistelijoita ja rauhantekijöitä. Tunnemme metsän, vaikkemme olisi siellä koskaan käyneetkään.

Me suomalaiset olemme kaikenikäisiä, kaikenkokoisia, työteliäitä tai työtä vailla, urbaaneja maalaisia ja heinähattuja kaupunkilaisia, muuttaneet tai syntyneet Suomeen tai lähteneet täältä pois.

Suomalaisuus on tasa-arvon, kulttuurin ja ympäristön tarina, menneisyydessä kirjoitettu, nykyhetkessä muokattu, tulevaan ohjaava. Olemme kulttuuriolentoja. Tarvitsemme kulttuuria, jotta tiedämme kuka minä olen ja mikä on me.

Rajat muuttuvat, kunnat yhdistyvät, päätöksentekoa on siirretty Eurooppaan. Maailmantalouden ylivalta tunkeutuu kaikkialle, kilpailu uhkaa uuvuttaa meidät. Olemme eksyksissä totuudeksi uskomamme murtuessa. Tarvitsemme uuden luvun kulttuurimme tarinaan.

 

Tässä ovat Suomen tarpeet

Ihmisläheisyyttä ja yhteistä vastuuta, kohtuullisuutta, tekemistä ja ilmaisun vapautta

Meistä jokainen haluaa olla hyväksytty ja kuulua johonkin. Suomalaisina pyrimme tasa-arvoiseen yhteiskuntaan, jossa välitetään ja pidetään huolta itsestä, toisista sekä ympäristöstä. Arvostamme kohtuullisuutta, koska se on ainoa tae kestävästä tulevaisuudesta ja elämän jatkumisesta. Tiedämme, että hyvinvoinnista välittävä yhteiskunta luo uskoa tulevaisuuteen ja omaan toimintaamme.

Arvomme ohjaavat meitä valitsemaan keinot, joilla päämääriimme pyrimme. Silti luulemme, että voimme ostaa hyvinvointimme rahalla arvotetulla kansallisella kilpailukyvyllä ja ympäristöä murjovalla talouskasvulla. Samalla pelkäämme kilpailua. Pelko kilpailusta tippumisesta saa meidät käyttäytymään itsekkäästi ja johtaa tilaan, jossa me emme ole hyviä yhdessä, yhteiskuntana. Kilpaillessamme stressaannumme, rähjäämme, olemme ilkeitä lähimmäisillemme, masennumme, putoamme, ajaudumme ulkopuolelle.

Kilvoittelu kilpailukyvystä johtaa vastakohdakseen. Huomamme, että yhteisöllisuus on rapautunut. Tiedämme, että asenteet ovat koventuneet ja rakennamme turhia muureja itsemme ja vieraan välille. Tilastot kertovat, että yhä nuoremmat ajautuvat mielenterveysoireiden vuoksi työelämän ulkopuolelle. Ikäihmiset kokevat olevansa yksinäisempiä. Yhtä matkaa rahavarojen huvetessa rakennamme yhä kalliimpaa todellisuutta.

Olemmeko unohtaneet, että hyvinvointi syntyy meistä itsestä, meille tärkeästä ja läheisestä, suomalaisesta kulttuurista, elämää kunnioittavista arvoista, suvaitsevaisuudesta, oikeudenmukaisuudesta ja välittämisestä.

Tässä ovat Suomen hyödyt

Kulttuurin sekä taiteen kuluttaminen ovat kohtuutta. Kulttuurituotteiden vaihdanta ei rasita ympäristöä ja ovat mahdollisuus arvojemme sekä asenteidemme muovaamiseen, maailmankuvan avartamiseen, elämän ymmärtämiseen. Tässä vaihdannassa löydämme tapoja tukea ihmisyyttä sekä selvitä yhteisöinä. Se on kierre, jossa ahneuden politiikka muuttuu yhteistyön, välittämisen ja vapauden kulttuuriksi.

Opimme elämään ihmisiksi, kun yhteiskunnan tuella toimivat instituutiot tuottavat mietittäväksemme uutta etsiviä, eheyttäviä ja kriittisyyteen kannustavia sisältöjä. Kasvamme vahvaksi ja uutta löytäväksi kansaksi, kun mediamme avaavat meille näkymän maailmaan, jossa on vaihtoehtoja, moniulotteisuutta ja tasa-arvoista välittämistä. Ihanat instituutiomme, te olette meidän ja me olemme teidän.

Viedessämme Kulttuuuripolut kouluihin, päiväkoteihin, lasten leikkipaikkoille, toreille, puistoihin, alkoholistiparantoloihin, vankiloihin, urheiluseuroihin ja vanhainkoteihin kulttuurista ja taiteesta tulee jokatyypin oikeus. Antaessamme papoille mahdollisuuden opettaa lapsille pajupillin teko siirrämme tietoja ja taitoja eteenpäin.

Kaunista ei saa purkaa, sitä pitää rakentaa. Rumaa ei saa rakentaa eikä purkaa, ettemme unohtaisi. Esteettinen ympäristö, puhdas ja monimuotoinen luonto, menneisyyden arvon tunnustava maisema luovat ihmisille hyvinvointia. Heitämme haasteen kaavoitukseen vaikuttaville, arkkitehdeille, yhdyskuntasuunnittelijoille, gryndereille, maanviljelijöille, teollisuusyrittäjille. Tulkaa mukaan yhteiseen hyvinvointisuunnitelmaamme.

Muuttaessamme nuorisotalot kulttuurikeskuksiksi ja leikkipuistot nuorisoystävällisiksi lisäämme erilaisten ihmisten kanssakäymistä. Kulttuurityö ei vaadi kiiltäviä puitteita tai kilpavarustelua. Se vaatii mahdollisuuden kokoontua, toimia ja olla arvostettu.

Kansalaistoiminta, uusi urheiluseurojen ja innokkaiden ihmisjoukkojen kukoistus lisäävät toimeliaisuutta. Ihmiset kerääntyvät itselleen tärkeän ääreen ja kokevat olevansa merkittäviä ihmisinä ja kanssatoimijoita. He vaikuttavat omaan elämäänsä, toteuttaessaan lähikulttuuria he vahvistavat lähidemokratiaa.

Kyläjuhlat, ravintolapäivät, kesäteatterit, urheilutapahtumat, liikuntaturnaukset ja käsityötorit lisäävät kanssakäymistä, viihtyisyyttä, turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä niin maalla kuin kaupungeissakin. Ihmiset löytävät oman paikkansa, viiteryhmänsä, vertaistukea ja läheisiä. Pahoinvoinnin lukemat kääntyvät kohti hyvinvointia, kun kunnan toimijat murtavat turhat esteet ilon ja innon voiman edestä. Vihreä kulttuuripolitiikka arvostaa kaikkia. Se antaa mahdollisuuden olla toimintakykyinen, oppiva, utelias, oman elämänsä vaikuttaja läpi kaikkien elämän vaiheiden.

Yksilöiden omaan elämäänsä vaikuttamisen, osallistumisen ja toimeliaisuuden lisääntyminen parantavat kykyämme selviytyä yhteiskuntana ja loistamme erilaisissa hyvinvoinnin mittaristoissa.

Ihmiset löytävät oman paikkansa, viiteryhmänsä, vertaistukea ja läheisiä.  Vihreä kulttuuripolitiikka arvostaa kaikkia. Se antaa mahdollisuuden olla toimintakykyinen, oppiva, utelias, oman elämänsä vaikuttaja läpi kaikkien elämän vaiheiden.

Monokulttuurisuus on köyhyyttä ja monikulttuurisuus rikkautta. Vahva itsetuntoinen kulttuuri ammentaa muista kulttuureistaa ja luo uusia alakulttuureja rikastuttamaan itseään. Elinvoimainen suomalainen taide, kulttuurielämä ja urheilu tarjoavat jokaiselle suomalaiselle ja suomalaisuudesta kiinnostuneelle reitit yhteiskuntaamme.

Luova talous tarvitsee ammattilaisia työn toteuttajiksi ja kehittäjiksi. Koulutuspaikkojen lisääminen ja yrittäjyyskoulutuksen vahvistaminen osana taide- ja kulttuurikoulutusta luovat maahamme osaajien verkoston.

Kulttuuri- ja taideala ovat edelläkävijöitä. Niiden tehtävänä on ontuvien ratkaisujen muuttaminen. Nämä edelläkävijät voivat osoittaa meille kuinka 5 – 10 vuoden määräaikaisuudet tehtävässä kuin tehtävässä lisäävät tasa-arvoa sekä uuden löytämisen voimaa työhön kuin työhön. Pitkät määräaikaisuudet lisäävät osaamiskiertoa ja dynaamisuutta työelämään vahvistaen koko kulttuuri- ja taidekenttää. Kierto tarjoaa mielekkäitä työrupeamia nykyistä useammalle.

Taiteilijat ovat eläneet muuttuneen työelämän kaltaisissa pätkätyösuhteissa jo vuosisatoja ennen muita. Kattava perustulo tarjoaa ammattikunnalle vapautta, mutta samalla säännöllinen tuki tarjoaa mahdollisuuden vastuuttaa toimijoita ratkomaan yhteiskunnan selviytymisen kannalta kiinnostavia haasteita.

Perustulo linkittää niin etsivät taiteilijat kuin yhteisöllisyyttä lujittavat urheilijat osaksi yhteiskunnan järjestelmää. Kysymme kerrankin taiteilijoita, miten he ratkaisisivat yhteiset ongelmamme. Hyödynnämme urheilijoiden taitoa innostaa joukkoja samaan tavoitteeseen kulkemiseen. Annamme kummitaiteilijoiden tukea sosiaalipalvelujen henkilökunnan työssäjaksamista ja asiakkaiden ihmisarvon kunnioitusta. Takaamme apurahoituksen tasapuolisuuden. Tuemme taiteilijoiden sekä urheilijoiden toimeentuloa myös tuomalla heidän osaamisensa vahvemmin yhteiskunnan haasteiden ratkaisijoiksi.

Määritämme taiteilijoiden, kulttuuritoimijoiden sekä urheilijoiden työn uudelleen. Nämä ammattilaiset huolehtivat kyvystämme menestyä etsiessään uutta, testatessaan ja kärjistäessään luovuutta, tarjotessaan elämyksiä, kuulumisen ja yhteisiä jakamisen hetkiä. Heidän työlleen tarjoamme tuen, kun annamme kaikesta prosentin kulttuurille. Kulttuurisesti hyvinvoiva yhteiskunta säteilee sivistystä ympärilleen ja luo elämää kunnioittavia arvoja ja normeja.

Entä jos?

Entä jos, Suomi näkee arvon vain tekniikassa, raaka-aineissa, materiassa? Entä jos, emme emme puolusta ja hyödynnä yhteistyön henkeä, ihmisyyttä ja elämän jatkumista ylläpitäviä arvoja? Vahvistuuko silloin ympäriltämme jo huokuva raa’istumisen kulttuuri? Heikennämmekö omaa suomalaisuuttamme sulkemalla rajoja ja tiukentamalla oman reviirimme rajoja? Kiellämmekö kaiken minulle vieraan; suomenruotsalaiset, saamelaiset, ortodoksit, ateistit, homot, lapsiperheet, vammaiset, vanhukset, nuoret, sotavetaraanit, sivarit, syrjäytyneet, punatukkaiset? Entä jos, jatkamme rahan pakon ja voimavarojen puutteen puhetta? Mitä tapahtuu, kun ajattelemme ettemme voi, emme kykene tai meidän on enemmin tuhottava kuin valittava kestäviä ratkaisuja? Näivetämmekö samalla kulttuurimme, selviytymisemme, uuden löytämisen, yhdessä voiman kasvattamisen mahdollisuutemme?

Vihreä kulttuuripolitiikka tähtää parempaan yhteiskuntaan. Sellaiseen yhteiskuntaan, jossa luova leikki ja epäonnistuminen ovat sallittuja. Sellaiseen yhteiskuntaan, jossa suvaitsevaisuus ja huolenpito ovat hyveitä – eivät kyynikoiden pilkan aiheita. Yhteiskuntaan, jossa talouden vaikutus elämään ja ympäristöön pysyvät kohtuullisina ja jossa todellinen tasa-arvo on mahdollinen.

Vihreiden tulee muistaa ja huomioida kaikki suomalaiset. Meidän tulee osoittaa yhteiskunnan oikeudenmukaisuus koskevan kaikkia suomalaisia. Ei pelätä muutosta! Hyvinvoivat ihmiset lisäävät toimintakykyä, onnettomat ihmiset vähentävät sitä.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Laskentatehtävä *