Manifestiluonnos

luonnos 29.1.2013

Tässä on Suomi

Keitä me olemme me suomalaiset? Suomalaisuus on tarina, joka kirjoitetaan joka päivä uudestaan. Tarinassamme on hurjia yksilösuorituksia, yhteistä tahtoa, unelmia ja pettymyksiä. Puhumme useita kummallisia kieliä ja syömme rumaa, mutta puhdasta ruokaa. Vauvaikäisinä nukumme ulkona Kansaneläkelaitoksen makuupusseissa. Kaikki koulumme ovat huippukouluja. Unelmiemme joulut ovat valkoisia. Rakastamme ja haukumme menestyjiämme. Muotoilumme on mukavaa. Meillä on hyvinvointia ja hyvin huonoa vointia, ongelmajuomista ja maailman parasta juomavettä, synkkiä päiviä ja valoisia öitä. Olemme aina töissä ja usein lomalla. Olemme taistelijoita ja rauhantekijöitä. Tunnemme metsän, vaikkemme olisi siellä koskaan käyneetkään.

Me suomalaiset olemme kaikenikäisiä, kaikenkokoisia, työteliäitä tai työtä vailla, urbaaneja maalaisia ja heinähattuja kaupunkilaisia, muuttaneet tai syntyneet Suomeen tai lähteneet täältä pois.

Suomalaisuus on tasa-arvon, kulttuurin ja ympäristön tarina, menneisyydessä kirjoitettu, nykyhetkessä muokattu, tulevaan ohjaava. Olemme kulttuuriolentoja. Tarvitsemme kulttuuria, jotta tiedämme kuka minä olen ja mikä on me.

Rajat muuttuvat, kunnat yhdistyvät, päätöksentekoa on siirretty Eurooppaan. Maailmantalouden ylivalta tunkeutuu kaikkialle, kilpailu uhkaa uuvuttaa meidät. Olemme eksyksissä totuudeksi uskomamme murtuessa. Tarvitsemme uuden luvun kulttuurimme tarinaan.

Kommentoi

Tässä ovat Suomen tarpeet

Ihmisläheisyyttä ja yhteistä vastuuta, kohtuullisuutta, tekemistä ja ilmaisun vapautta

Meistä jokainen haluaa olla hyväksytty ja kuulua johonkin. Suomalaisina pyrimme tasa-arvoiseen yhteiskuntaan, jossa välitetään ja pidetään huolta itsestä, toisista sekä ympäristöstä. Arvostamme kohtuullisuutta, koska se on ainoa tae kestävästä tulevaisuudesta ja elämän jatkumisesta. Tiedämme, että hyvinvoinnista välittävä yhteiskunta luo uskoa tulevaisuuteen ja omaan toimintaamme.

Arvomme ohjaavat meitä valitsemaan keinot, joilla päämääriimme pyrimme. Silti luulemme, että voimme ostaa hyvinvointimme rahalla arvotetulla kansallisella kilpailukyvyllä ja ympäristöä murjovalla talouskasvulla. Samalla pelkäämme kilpailua. Pelko kilpailusta tippumisesta saa meidät käyttäytymään itsekkäästi ja johtaa tilaan, jossa me emme ole hyviä yhdessä, yhteiskuntana. Kilpaillessamme stressaannumme, rähjäämme, olemme ilkeitä lähimmäisillemme, masennumme, putoamme, ajaudumme ulkopuolelle.

Kilvoittelu kilpailukyvystä johtaa vastakohdakseen. Huomamme, että yhteisöllisuus on rapautunut. Tiedämme, että asenteet ovat koventuneet ja rakennamme turhia muureja itsemme ja vieraan välille. Tilastot kertovat, että yhä nuoremmat ajautuvat mielenterveysoireiden vuoksi työelämän ulkopuolelle. Ikäihmiset kokevat olevansa yksinäisempiä. Yhtä matkaa rahavarojen huvetessa rakennamme yhä kalliimpaa todellisuutta.

Olemmeko unohtaneet, että hyvinvointi syntyy meistä itsestä, meille tärkeästä ja läheisestä, suomalaisesta kulttuurista, elämää kunnioittavista arvoista, suvaitsevaisuudesta, oikeudenmukaisuudesta ja välittämisestä.

Kommentoi

Tässä ovat Suomen ratkaisut

1. Kulutamme ja tuotamme kulttuuria sekä taidetta.
2. Kierrätämme kaikki työt.
3. Rakas YLE, rakkaat museot, teatterit, kirjastot, oopperat ja orkesterit, kiellämme teiltä roskaamisen. Haastamme teidät kilpailemaan laadulla, sivistävyydellä, avoimuudella ja erilaisten yleisöjen kohtaamisella.
4. Kutsumme kaikki mukaan jatkamaan suomalaisen kulttuurin tarinaa.
5. Jaamme valtaa ja toiminnan mahdollisuuksia sinne missä ei ole upeita puitteita tai tuotantotekijöitä.
6. Vahvistamme kulttuuri- ja taidealan ammattilaisuutta koulutuksen ja yrittäjyysosaamisen avulla.
7. Aloitamme perustulokokeilun taiteilijoista ja urheilijoista.
8. Rakennamme kauniin Suomen.
9. Arvostamme ihmisten iloa ja intoa.

Tässä ovat Suomen hyödyt

1. Kulttuurin sekä taiteen kuluttaminen ovat kohtuutta. Kulttuurituotteiden vaihdanta ei rasita ympäristöä ja ovat mahdollisuus arvojemme sekä asenteidemme muovaamiseen. Tässä vaihdannassa löydämme tapoja tukea ihmisyyttä sekä selvitä yhteisöinä. Se on kierre, jossa ahneuden politiikka muuttuu yhteistyön, välittämisen ja vapauden kulttuuriksi. Yksilöiden omaan elämäänsä vaikuttamisen, osallistumisen ja toimeliaisuuden lisääntyminen parantavat kykyämme selviytyä yhteiskuntana ja loistamme erilaisissa hyvinvoinnin mittaristoissa. Samalla määritämme taiteilijoiden, kulttuuritoimijoiden sekä urheilijoiden työn uudelleen. Nämä ammattilaiset huolehtivat kyvystämme menestyä etsiessään uutta, testatessaan ja kärjistäessään luovuutta, tarjotessaan elämyksiä, kuulumisen ja yhteisiä jakamisen hetkiä. Heidän työlleen tarjoamme tuen, kun annamme kaikesta prosentin kulttuurille. Kulttuurisesti hyvinvoiva yhteiskunta säteilee sivistystä ympärilleen ja luo elämää kunnioittavia arvoja ja normeja.

Kuinka puolustamme kulttuurisia tarpeita? Kommentoi

2. Kulttuuri- ja taideala ovat edelläkävijöitä. Niiden tehtävänä on ontuvien ratkaisujen muuttaminen. Nämä edelläkävijät voivat osoittaa meille kuinka 5 – 10 vuoden määräaikaisuudet tehtävässä kuin tehtävässä lisäävät tasa-arvoa sekä uuden löytämisen voimaa työhön kuin työhön. Pitkät määräaikaisuudet lisäävät osaamiskiertoa ja dynaamisuutta työelämään vahvistaen koko kulttuuri- ja taidekenttää. Kierto tarjoaa mielekkäitä työrupeamia nykyistä useammalle.

Saako työ kiertää? Kommentoi

3. Opimme elämään ihmisiksi, kun yhteiskunnan tuella toimivat instituutiot tuottavat mietittäväksemme uutta etsiviä, eheyttäviä ja kriittisyyteen kannustavia sisältöjä. Kasvamme vahvaksi ja uutta löytäväksi kansaksi, kun mediamme avaavat meille näkymän maailmaan, jossa on vaihtoehtoja, moniulotteisuutta ja tasa-arvoista välittämistä. Ihanat instituutiomme, te olette meidän ja me olemme teidän.

Miksi pelkäämme sivistyksen puolustamista? Kommentoi

4. Monokulttuurisuus on köyhyyttä ja monikulttuurisuus rikkautta. Vahva itsetuntoinen kulttuuri suvaitsee muita kulttuureja ja alakulttuureja. Elinvoimainen suomalainen taide, kulttuurielämä ja urheilu tarjoavat jokaiselle suomalaiselle ja suomalaisuudesta kiinnostuneelle reitit yhteiskuntaamme.

Ketkä pystyvät kirjoittamaan suomalaisen kulttuurin tarinaa? Kommentoi

5. Viedessämme Kulttuuuripolut kouluihin, päiväkoteihin, lasten leikkipaikkoille, toreille, puistoihin, alkoholistiparantoloihin, vankiloihin, urheiluseuroihin ja vanhainkoteihin kulttuurista ja taiteesta tulee jokatyypin oikeus. Muuttaessamme nuorisotalot kulttuurikeskuksiksi ja leikkipuistot nuorisoystävällisiksi lisäämme erilaisten ihmisten kanssakäymistä. Antaessamme papoille mahdollisuuden opettaa lapsia pajupillin teko siirrämme tietoja ja taitoja eteenpäin. Kulttuurityö ei vaadi kiiltäviä puitteita tai kilpavarustelua. Se vaatii mahdollisuuden kokoontua, toimia ja olla arvostettu.

Miksi kulttuuria on oltava kaikkialla? Kommentoi

6. Luova talous tarvitsee ammattilaisia työn toteuttajiksi ja kehittäjiksi. Koulutuspaikkojen lisääminen ja yrittäjyyskoulutuksen vahvistaminen osana taide- ja kulttuurikoulutusta luovat maahamme osaajien verkoston, jotka kykenevät oman alansa logiikalla työllistämään itsensä, mutta yhä useammin myös kanssatoimijansa.

Syntyykö kulttuurityön osaaminen tyhjästä? Kommentoi

7. Taiteilijat ovat eläneet muuttuneen työelämän kaltaisissa pätkätyösuhteissa jo vuosisatoja ennen muita. Kattava perustulo tarjoaa ammattikunnalle vapautta, mutta samalla säännöllinen tuki tarjoaa mahdollisuuden vastuuttaa toimijoita ratkomaan yhteiskunnan selviytymisen kannalta kiinnostavia haasteita. Perustulo linkittää niin etsivät taiteilijat kuin yhteisöllisyyttä lujittavat urheilijat osaksi yhteiskunnan järjestelmää. Kysymme kerrankin taiteilijoita, miten he ratkaisisivat yhteiset ongelmamme. Hyödynnämme urheilijoiden taitoa innostaa joukkoja samaan tavoitteeseen kulkemiseen. Annamme kummitaiteilijoiden tukea sosiaalipalvelujen henkilökunnan työssäjaksamista ja asiakkaiden ihmisarvon kunnioitusta.

Aloitammeko perustulokokeilun taiteilijoista? Kommentoi

8. Kaunista ei saa purkaa, sitä pitää rakentaa. Rumaa ei saa rakentaa eikä purkaa, ettemme unohtaisi. Esteettinen ympäristö, puhdas ja monimuotoinen luonto, menneisyyden arvon tunnustava maisema luovat ihmisille hyvinvointia. Heitämme haasteen kaavoitukseen vaikuttaville, arkkitehdeille, yhdyskuntasuunnittelijoille, gryndereille, maanviljelijöille, teollisuusyrittäjille. Tulkaa mukaan yhteiseen hyvinvointisuunnitelmaamme.

Miksi rumuutta saa vihata? Kommentoi

9. Kansalaistoiminta, uusi urheiluseurojen ja innokkaiden ihmisjoukkojen kukoistus lisäävät toimeliaisuutta. Ihmiset kerääntyvät itselleen tärkeän ääreen ja kokevat olevansa merkittäviä ihmisinä ja kanssatoimijoita. He vaikuttavat omaan elämäänsä, toteuttaessaan lähikulttuuria he vahvistavat lähidemokratiaa. Kyläjuhlat, ravintolapäivät, kesäteatterit, urheilutapahtumat, liikuntaturnaukset ja käsityötorit lisäävät kanssakäymistä, viihtyisyyttä, turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä niin maalla kuin kaupungeissakin. Ihmiset löytävät oman paikkansa, viiteryhmänsä, vertaistukea ja läheisiä. Pahoinvoinnin lukemat kääntyvät kohti hyvinvointia, kun kunnan toimijat murtavat turhat esteet ilon ja innon voiman edestä. Vihreä kulttuuripolitiikka arvostaa kaikkia suomalaisia. Se antaa mahdollisuuden olla toimintakykyinen, oppiva, utelias, oman elämänsä vaikuttaja läpi kaikkien elämän vaiheiden.

Miksi ihmisten iloa ja intoa kannattaa arvostaa? Kommentoi

Entä jos?

Entä jos, Suomi näkee arvon vain tekniikassa, raaka-aineissa, materiassa? Entä jos, emme emme puolusta ja hyödynnä yhteistyön henkeä, ihmisyyttä ja elämän jatkumista ylläpitäviä arvoja? Vahvistuuko silloin ympäriltämme jo huokuva raa’istumisen kulttuuri? Heikennämmekö omaa suomalaisuuttamme sulkemalla rajoja ja tiukentamalla oman reviirimme rajoja? Kiellämmekö kaiken minulle vieraan; suomenruotsalaiset, saamelaiset, ortodoksit, ateistit, homot, lapsiperheet, vammaiset, vanhukset, nuoret, sotavetaraanit, sivarit, syrjäytyneet, punatukkaiset? Entä jos, jatkamme rahan pakon ja voimavarojen puutteen puhetta? Mitä tapahtuu, kun ajattelemme ettemme voi, emme kykene tai meidän on enemmin tuhottava kuin valittava kestäviä ratkaisuja? Näivetämmekö samalla kulttuurimme, selviytymisemme, uuden löytämisen, yhdessä voiman kasvattamisen mahdollisuutemme?

Vihreä kulttuuripolitiikka tähtää parempaan yhteiskuntaan. Sellaiseen yhteiskuntaan, jossa luova leikki ja epäonnistuminen ovat sallittuja. Sellaiseen yhteiskuntaan, jossa suvaitsevaisuus ja huolenpito ovat hyveitä – eivät kyynikoiden pilkan aiheita. Yhteiskuntaan, jossa talouden vaikutus elämään ja ympäristöön pysyvät kohtuullisina ja jossa todellinen tasa-arvo on mahdollinen.

Vihreiden tulee muistaa ja huomioida kaikki suomalaiset. Meidän tulee osoittaa yhteiskunnan oikeudenmukaisuus koskevan kaikkia suomalaisia. Ei pelätä muutosta! Hyvinvoivat ihmiset lisäävät toimintakykyä, onnettomat ihmiset vähentävät sitä.

Kommentoi

Yksi kommentti artikkeliin "Manifestiluonnos"

  1. Jaana Muhonen sanoo:

    Tarina -termiä käyttävät kaikki kaikissa mahdollisissa yhteyksissä. Se tökkäsi heti tuossa alussa, kun on NIIN kulunut! Eli voisimmeko keksiä uuden raikkaan tai sitten ihan neutraalin tavan ilmaista saman asian?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Laskentatehtävä *